Moikka. Tänään sitten olikin se päivä kuusta....Tosi kiva nyt ei ainakaan tarvitse loppuviikolta odottaa, että vaan numero pienenisi enää yhtään. Yleensä mulla menkkojen aikaan saattaa nousta paino jopa 2kg. En tiedä pitäisikö jättää tältä viikolta punnitsematta kokonaan. Mutta jos en punnitse alkaa ahdistaa, mutta kun se myös ahdistaa jos paino nousee.
Menkoissa on myös se, että mulle tulee aina kaksinkertainen himo kaikkeen. Varsinkin jos olen ollut pienillä kaloreilla. Tänäänkin teki ihan hirveästi mieli vaikka ja mitä. Suklaata, jäätelöä.......
Tänään meni syömisten osalta kuitenkin ihan hyvin.
Paino tänään 75.9kg BMI 30.79 (yllätyin kun kuitenkin oli laskenut)
Abc day 2 500kcal
syöty:
Skyr omena-puolukka 101kcal
Hunajameloni 270g 100kcal
kalkkunapihvi 190g 200kcal
Kookosöljy 4g 36kcal
2 läkerol 5kcal
2 purukumia 4kcal
2 litraa vettä
yht. 446 kcal
liikuntana kävely 6km 300kcal
Varmaan ihan ok päivä....
Pätkis
torstai 29. tammikuuta 2015
keskiviikko 28. tammikuuta 2015
ABC day 1
Heissan.
Päätin sitten aloittaa abc:n. Olen yrittänyt aiemminkin, mutta se sitten aina epäonnistui...
En tosin tiedä tuleeko onnistumaan tälläkään kertaa. Aina voi yrittää.
Kun etsin netistä tuloksia niin ihmiset oli tän avulla laihtunut jopa 15-20kg O.O
Kuulostaa ihan kivalta määrältä.
Mun pitäisi kuitenkin nyt siis laihtua huhtikuuhun mennessä sen verran, että pystyn kouluun menemään. Sairaspäivä rahaa ei anneta enää maaliskuun jälkeen ja jos menen kouluun alan saamaan kuntoutustukea saman verran. Mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman paljon pitäisi siis laihtua. Sen tiedän, että abc toimii jos sitä vaan noudattaa ja liikkuu 1-2h päivässä. Olen joskus viimevuoden alussa sillä saanut 8kg kahdessa viikossa pois. Silloin en kylläkään sairastanut vielä kilpirauhasenvajaatoimintaa niin vakavana. Ja nesteitähän noi ainakin ekat 5-7kg on.
Vähän jännittää, että miten menee. Uskon kuitenkin, että jos tänne kirjaan ja laitan kuvan kaikesta mitä syön niin en viitsi syödä niin paljoa. Hävettää jos ihmiset näkee millainen possu oon :D
Abc:tä kun oon aina välillä kokeillut niin olen huomannut sen, että ekat 5-12 päivää on suht helppoja, mutta sitten tulee se päivä minä tekee niin pirusti mieli ihan vaikka vaan vehnäjauhoja jos ei muuta ole. Siihen päivään mulla on yleensä koko homma kaatunut. Nyt pitää yrittää olla vahva! Pitää vaan miettii vaikeina hetkinä kaikkea mitä haluaisin taas tehdä ja ketä kaikkia haluaisin nähdä.
Tänä aamuna paino oli 76.4kg BMI 31 (tiedän ällöttävää)
Abc day 1 500kcal
Päivän ruuat:
(en saanut nyt kuvia tänne kun iphonen piuha hajos)
Maissi-parsakaali-porkkanaa 200g 110kcal
Skyr uuniomena rahka 92kcal
Paprika 40g 10kcal
Kalkkuna leike 25g 24kcal
Kookosöljy 5g 45kcal
Kalkkuna pihvi 165g 174kcal
2 Purkkaa 4kcal
2.2 litraa vettä
yht. 459kcal
Liikunta kulutus oli RunKeeperin ja kuntopyörän laskurin mukaan 350kcal.
Ihan hyvä ekaksi päiväksi :)
Tavoite olisi nyt tän viikon aikana saada paino sinne lievänylipainon puolelle ja se ehkä voi jopa onnistua (vaikka nestettä vain onkin).
Pätkis
Päätin sitten aloittaa abc:n. Olen yrittänyt aiemminkin, mutta se sitten aina epäonnistui...
En tosin tiedä tuleeko onnistumaan tälläkään kertaa. Aina voi yrittää.
Kun etsin netistä tuloksia niin ihmiset oli tän avulla laihtunut jopa 15-20kg O.O
Kuulostaa ihan kivalta määrältä.
Mun pitäisi kuitenkin nyt siis laihtua huhtikuuhun mennessä sen verran, että pystyn kouluun menemään. Sairaspäivä rahaa ei anneta enää maaliskuun jälkeen ja jos menen kouluun alan saamaan kuntoutustukea saman verran. Mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman paljon pitäisi siis laihtua. Sen tiedän, että abc toimii jos sitä vaan noudattaa ja liikkuu 1-2h päivässä. Olen joskus viimevuoden alussa sillä saanut 8kg kahdessa viikossa pois. Silloin en kylläkään sairastanut vielä kilpirauhasenvajaatoimintaa niin vakavana. Ja nesteitähän noi ainakin ekat 5-7kg on.
Vähän jännittää, että miten menee. Uskon kuitenkin, että jos tänne kirjaan ja laitan kuvan kaikesta mitä syön niin en viitsi syödä niin paljoa. Hävettää jos ihmiset näkee millainen possu oon :D
Abc:tä kun oon aina välillä kokeillut niin olen huomannut sen, että ekat 5-12 päivää on suht helppoja, mutta sitten tulee se päivä minä tekee niin pirusti mieli ihan vaikka vaan vehnäjauhoja jos ei muuta ole. Siihen päivään mulla on yleensä koko homma kaatunut. Nyt pitää yrittää olla vahva! Pitää vaan miettii vaikeina hetkinä kaikkea mitä haluaisin taas tehdä ja ketä kaikkia haluaisin nähdä.
Tänä aamuna paino oli 76.4kg BMI 31 (tiedän ällöttävää)
Abc day 1 500kcal
Päivän ruuat:
(en saanut nyt kuvia tänne kun iphonen piuha hajos)
Maissi-parsakaali-porkkanaa 200g 110kcal
Skyr uuniomena rahka 92kcal
Paprika 40g 10kcal
Kalkkuna leike 25g 24kcal
Kookosöljy 5g 45kcal
Kalkkuna pihvi 165g 174kcal
2 Purkkaa 4kcal
2.2 litraa vettä
yht. 459kcal
Liikunta kulutus oli RunKeeperin ja kuntopyörän laskurin mukaan 350kcal.
Ihan hyvä ekaksi päiväksi :)
Tavoite olisi nyt tän viikon aikana saada paino sinne lievänylipainon puolelle ja se ehkä voi jopa onnistua (vaikka nestettä vain onkin).
Pätkis
tiistai 27. tammikuuta 2015
Start!
Hei kaikille!
Ajattelinpa nyt aloittaa bloggaamisen alusta. Vanhan kanssa kävi vähän niin, että se muuttui liian sekavaksi. Päätinpä sitten aloittaa kokonaan uuden.
Voisin nyt alkuun kertoa hieman itsestäni.
Olen siis 13 vuotiaana sairastunut anoreksiaan (kirjoitan tästä, joskus vähän pitemmän tekstin).
Silloin se eteni todella nopeasti ja 3-4 kk päästä olinkin jo sairaalassa puolikuolleena. Painoa olin
pudottanut 17kg alkupaino oli 52kg BMI 21.64 ja loppupaino 35kg BMI 14.57.
pudottanut 17kg alkupaino oli 52kg BMI 21.64 ja loppupaino 35kg BMI 14.57.
Sairaalasta siirryin osastolle, osastolta kotiin, takasisin osastolle, osastolta toiselle osastolle, seuraavalle osastolle ja niin edelleen. Sitten kävi vähän kaikkea sekavaa, joka johti siihen, että hoitosuunnitelma keskeytettiin ja minut potkittiin kotiin(polikäynnit kuitenkin pidettiin). Kotona alkoi aika äkkiä taas menemään huonompaan suuntaan ja paino laski. Päätin kuitenkin aloittaa cheerleadingin ja pian meni paremmin(tässä vaiheessa olin joku 15 v).
Rakastuin lajiin niin paljon, että halusin vain saada itseni kuntoon nopeasti. Pian pääsin parempaan joukkueeseen ja tietenkin treenejä oli enemmän. Sen lisäksi tein kotona kokoajan akrobatiaa, lihasharjoituksia, venyttelin ja kävin lenkillä. Sen ajan mitä en ollut koulussa tein kokoajan jotain.
En ollut sekuntiakaan paikallani, kunnes lysähdin sänkyyn nukkumaan. Paino alkoi taas laskea(olin joku 36kg) ja lääkärini kielsi minua menemästä enää treeneihin. SM-karsinnat olivat tulossa, minut oli valittu kisajoukkueeseen ja nyt en saisi enää osallistua. Päätin alkaa nostamaan painoa. Minulla oli kuukausi aikaa saada 5kg. Hankalaa oli mutta onnistuin. SM-karsinnoissa sijoituimme sijalle 6. ja pääsimme osallistumaan itse SM-kisoihin mikä oli todella hienoa ja ensimmäiset kunnon kisat minulle. Olin iloinen ja ylpeä suorituksesta, joten päätin kerrankin juhlistaa sitä syömällä mitä halusin miten paljon vain. Päätin unohtaa koko anoreksian ja syödä ilman minkäänlaista miettimistä. Elämäni tähänastisin huonoin valinta ikinä. Kun olin kituuttanut itseäni n.3.5 vuotta alipainossa kroppa alkoi oikein huutaa ruokaa kun huomasi sitä kerran tulevan. Tästä lähti kierre. Aluksi pystyin jotenkin hallitsemaan syömisiän niin, etten lihonut kuin muutamia kiloja. Se ei kuitenkaan pitkään kestänyt. Heti kun SM-kisat oli käyty lopetin cheerleadingin.
Olin rikkonut selkäni tiputtua alas 3 metristä kovalle lattialle treeneissä. Tämä oli tapahtunut jo jonkin aikaa sitten, mutta otin siihen vain buranaa enkä välittänyt. Selkä oli mennyt niin pahaksi, että sain liikuntakiellon. Silloinen paino oli 45kg ja BMI 18.73 eli olin siis normaalipainon alarajoilla.
Liikunta kiellon myötä paino alkoi nousta. En enää myöskään pystynyt menemään kouluun, joka oli sekin niin järkevä valinta. Vuoden oon nyt siis istunut kotona ahdistuneena ja syönyt. Anoreksian kylkiäisenä olen myös saanut kilpirauhasen vajaatoiminnan joka on vielä oiken buustannut lihomista.
Rakastuin lajiin niin paljon, että halusin vain saada itseni kuntoon nopeasti. Pian pääsin parempaan joukkueeseen ja tietenkin treenejä oli enemmän. Sen lisäksi tein kotona kokoajan akrobatiaa, lihasharjoituksia, venyttelin ja kävin lenkillä. Sen ajan mitä en ollut koulussa tein kokoajan jotain.
En ollut sekuntiakaan paikallani, kunnes lysähdin sänkyyn nukkumaan. Paino alkoi taas laskea(olin joku 36kg) ja lääkärini kielsi minua menemästä enää treeneihin. SM-karsinnat olivat tulossa, minut oli valittu kisajoukkueeseen ja nyt en saisi enää osallistua. Päätin alkaa nostamaan painoa. Minulla oli kuukausi aikaa saada 5kg. Hankalaa oli mutta onnistuin. SM-karsinnoissa sijoituimme sijalle 6. ja pääsimme osallistumaan itse SM-kisoihin mikä oli todella hienoa ja ensimmäiset kunnon kisat minulle. Olin iloinen ja ylpeä suorituksesta, joten päätin kerrankin juhlistaa sitä syömällä mitä halusin miten paljon vain. Päätin unohtaa koko anoreksian ja syödä ilman minkäänlaista miettimistä. Elämäni tähänastisin huonoin valinta ikinä. Kun olin kituuttanut itseäni n.3.5 vuotta alipainossa kroppa alkoi oikein huutaa ruokaa kun huomasi sitä kerran tulevan. Tästä lähti kierre. Aluksi pystyin jotenkin hallitsemaan syömisiän niin, etten lihonut kuin muutamia kiloja. Se ei kuitenkaan pitkään kestänyt. Heti kun SM-kisat oli käyty lopetin cheerleadingin.
Olin rikkonut selkäni tiputtua alas 3 metristä kovalle lattialle treeneissä. Tämä oli tapahtunut jo jonkin aikaa sitten, mutta otin siihen vain buranaa enkä välittänyt. Selkä oli mennyt niin pahaksi, että sain liikuntakiellon. Silloinen paino oli 45kg ja BMI 18.73 eli olin siis normaalipainon alarajoilla.
Liikunta kiellon myötä paino alkoi nousta. En enää myöskään pystynyt menemään kouluun, joka oli sekin niin järkevä valinta. Vuoden oon nyt siis istunut kotona ahdistuneena ja syönyt. Anoreksian kylkiäisenä olen myös saanut kilpirauhasen vajaatoiminnan joka on vielä oiken buustannut lihomista.
Tällä hetkellä painan 76-77kg.......BMI ~31 eli ylipaino. Jaa-a...mitäs tohon nyt sanoisi.
Elämästä on kaikki ilo kyllä kadonnut. En ole käynyt koulussa nähnyt kavereita tai edes sukulaisia vuoteen. Jatkuvasti yritän laihduttaa , mutta keho muistaa anoreksian ja pakottaa syömään. Ja sitten on vielä se kilpirauhanen(siihen onneksi sain lääkkeet 2kk sitten). Tuntuu vain siltä että elämä on niin kauheaa kärsimystä, että parempi olisi kuolla.
Että sellainen tarina. Ei tunnu edes todelta itsellenikään.
Ajattelin nyt huomisesta lähtien kirjata painon ruuat ja ajatukset tänne joka päivä.
Se voisi auttaa jo jonkin verran. Ajattelin, että voisin myös kirjoitella tänne tarkemmin tuosta mun taustasta. Eli huomiseen!
Pätkis
Elämästä on kaikki ilo kyllä kadonnut. En ole käynyt koulussa nähnyt kavereita tai edes sukulaisia vuoteen. Jatkuvasti yritän laihduttaa , mutta keho muistaa anoreksian ja pakottaa syömään. Ja sitten on vielä se kilpirauhanen(siihen onneksi sain lääkkeet 2kk sitten). Tuntuu vain siltä että elämä on niin kauheaa kärsimystä, että parempi olisi kuolla.
Että sellainen tarina. Ei tunnu edes todelta itsellenikään.
Ajattelin nyt huomisesta lähtien kirjata painon ruuat ja ajatukset tänne joka päivä.
Se voisi auttaa jo jonkin verran. Ajattelin, että voisin myös kirjoitella tänne tarkemmin tuosta mun taustasta. Eli huomiseen!
Pätkis
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)